Tekstit

Isä meidän...

Kuva
Uskontunnustus, pienoisevankeliumi, Herran siunaus ja Isä Meidän. Neljä ulkoaopittavaa, jotka on suoritettava, ennenkuin rippikoulun voi läpäistä. Tänään on vapaahetkinä ollut kova puheensorina, kun nuoret ovat tankanneet läksyjään. Joillakin seurakunnilla vaaditaan vielä enemmän ulkoa opeteltavia. Toisaalta joskus, tosin yllättävän harvoin, on kyselty, että onko nykypäivänä enää tarpeellista stressata nuoria tällaisilla arkielämän kannalta tarpeettomilla tehtävillä. Kyseiset kohdat liittyvät olennaisesti kirkon perinteeseen ja kristinuskon perusoppiin. Niiden sisältö ei välttämättä aukea kokonaisuudessaan niitä tankatessa, mutta ne ovat sellainen voimavara, johon voi monesti myöhemmin turvautua ja joista voi aina löytää uusia näkökulmia. Viimeinen kokonainen päivä on illassa. Enää on maanantain aamupäivän pakkaaminen ja loppukoe. Lounaan jälkeen bussi tulee noutamaan meitä ja siirrymme takaisin kotikonnuille. Vielä tapaamme seuraavana päivänä eli tiistaina kirkolla niiden kanssa, ...

Pyton luola ja pinkit aurinkolasit

Kuva
Leirin ensimmäisenä päivänä pidimme isosten kanssa palaveria alakerran takkahuoneessa. Ihmettelimme huoneessa ajoittain kuuluvaa sihinää, mutta emme sen kummemmin reagoineet asiaan, ennen kuin iso rantakäärme luikerteli yhden isosen jalkojen välissä. Sen jälkeen siirryimme harvinaisen ripeästi muualle jatkamaan työskentelyä, jos siitä enää mitään tuli. Leirikeskuksen isäntä piti käärmeen kanssa neuvonpitoa ja sai tämän pieniä pakkokeinoja käyttäen siirtymään ulkotiloihin. Seuraavana yönä aika moni taisi nähdä käärmeunia. Sen tapahtuman jälkeen takkahuonetta on kutsuttu nimellä Pytonluola. Leirin aikana olemme käsitelleet Liikenneturvan kampanjan pohjalta päihteitä ja päihtyneenä ajamista. Miten jälkimmäiseen tulisi reagoida ja miten sellaisen voisi estää? Aiheen käsittelyn jälkeen jokainen sai itselleen lahjaksi pinkin aurinkolasit. Tämän päivän oppareilla pohdimme, mikä on oikein ja mikä väärin. Mistä erotan ne toisistaan ja millaisia valintoja haluan elämässäni tehdä? Toinen päiv...

Harley Davidson

Kuva
"Moottoripyörä on moottoripyörä, skootteri on lälläripyörä", laulettiin aikoinaan suositussa Mika Sundqvistin laulussa. Tänään luonamme vieraili kolme motoristia kahdella pyörällä (Kawasaki ja Harley Davidson) Gospel Riders -nimisestä kristillisestä moottoripyöräkerhosta.  Halukkaat saivat pienen maistiaisen siitä, millaista on olla moottoripyörän kyydissä. Kovasti iloisia, jopa hurmioituneita ilmeitä oli nähtävissä kyydin jälkeen. Motoristit olivat myös mukana iltaohjelmassamme käyttäen pari puheenvuoroa, leikkien ja laulaen kanssamme. Paljon muutakin mahtui tähän päivään, kuten kaikkiin edellisiinkin. Ulkoaopittavia tankattiin kovasti ja joku on jo ehtinyt ne suorittaa. Osalla on selvästi paineita, "entä, jos en opikaan kaikkia, pääsenkö riparista läpi?" Rauhoittelemme ja kerromme, että "kyllä kaikki ovat ne oppineet, et varmasti ole poikkeus siinä". Isoset ovat apparin johdolla nähneet kovasti vaivaa rippikoulun onnistumisen eteen ja tehneet hyvää t...

Berliinin muuri

Kuva
Väsymys tuntuu aamuisin painavan suurta osaa. Aamupuuron ja muun aamiaisen avittamina päivä alkoi tänäänkin vähitellen kirkastumaan, vaikka ulkona sää olikin kovin kostea. Päivän oppitunneilla keskustelimme päihteistä ja Jeesuksen sovitustyöstä. Oppareiden jälkeen kaikki saivat uudet pinkit aurinkolasit Liikenneturvan lahjoittamina. Tunnelma on koko ajan vapautuneempi. Iltaohjelmassa ns. pokkaleikit saivat osan rippikoululaisista lähes hysteerisiksi. Naurusta ei tahtonut tulla millään loppua muutamilla. Leikimme myös nimileikkiä Berliinin muuri. Todellisuudessa suurin osa ryhmän välisistä muureista on murentunut tai jopa kaatunut maahan. Se on hieno huomata tapahtuneen jo tässä vaiheessa leiriä. Mihin vielä päädytäänkään? Tämän illan leirijumalanpalveluksessa vietimme pitkäperjantaita. Laulut ja Raamatun tekstit käsittelivät sitä. Tunnelma rauhoittui, toivottavasti aktivaatiotaso laskee kaikilla sen verran, että yö tuo mukanaan riittävästi lepoa seuraavan päivän haasteisiin. Odot...

Tunnelma kohoaa

Kuva
Tunnelma ja leirihenki kohoaa päivä päivältä. Joskus rippikoulut laittavat opettajat, isoset ja apparin voimavarat koville. Vaikka ei ole oikeutettua verrata rippikouluja toisiinsa, koska ne ovat jokaiselle ainutkertaisia ja siksi arvokkaita kokemuksia, on todettava opettajan näkökulmasta, että harvoin on ollut näin helppoa ja vaivatonta pitää rippikoulua. Nuoret ovat kovin yhteistyöhaluisia ja mahdottoman mukavia. Oppitunteja on mielekästä pitää, koska tunnelma on välitön ja rippikoululaisten kiinnostus aitoa. Oppiminen on molemminpuolista. Musiikki koskettaa sydäntä ja mieltä. Tänään lauloimme aikaisempaa enemmän. On uskomattoman hienoa olla tekemisissä ja musisoida tällaisten nuorten kanssa, jotka ovat lahjakkaita ja innostuneita yhdessä laulamisesta. Ei ole väliä, vaikka oma musikaalisuus ei olisi ihan huippua, tärkeämpää on se yhteisöllisyys ja ryhmähenki, joka laulamisesta syntyy. Upeaa! Laulaminen jatkui myös poikien saunomisen yhteydessä löylylaululla. Se kohotti tunnelmaa ...

Tiistai on toivoa täynnä

Kuva
Korpirauhassa herättiin uuteen aamuun osa pirteänä, osa vähän väsyneempänä. Kaikille ei unen saanti ollut onnistunut ainakaan kovin helposti. Hyvillä mielin valtaosa kuitenkin tuntui olevan. Päivä aloitettiin leiriohjelman mukaisesti laudeksella eli aamuhartaudella, joka juontaa juurensa kauas kristillisen kirkon historiaan. Oppituntirupeaman jälkeen syvennyimme Markuksen evankeliumin teksteihin. Iltapäivä meni ryhmän toimintakykyä testatessa ja harjoitellessa. Monelle tuntui siinä olevan mieluisinta saada luvan kanssa ampua jättiritsalla yhtä leirin ohjaajista. Leirin ohjaajien näkökulmasta leiri on alkanut hyvissä merkeissä. Monenlaisia mukavia kohtaamisia on leirin alkutaipaleeseen sisältynyt. Toisia arvostava ja kunnioittava ilmapiiri on vallinnut valtaosan ajasta. Se lupailee hyvää ja motivoi kaikkia ottamaan toisensa huomioon entistä paremmin.

Ensimmäinen päivä illassa

Kuva
Päivä ei alkanut ihan odotetusti, sillä bussi oli myöhässä ruuhkan takia. Pääsimme lähtemään parikymmentä minuuttia myöhässä. Se ei kuitenkaan latistanut tunnelmaa. Kovin odottavaisena koko väki tuntui olevan tunnin bussimatkan ajan. Päivä meni kovin nopeasti. Osittain siksi, että kello oli jo yli kolme, kun olimme Korpirauhassa, osittain siksi, että niin monenlaisia asioita tapahtui koko päivän. Oli alkuinfo, majoittuminen, isosryhmän muodostaminen, oman riparikassin teko, rukoushelmien kokoaminen, iltaohjelma sketseineen, leikkeineen ja lauluineen. Toki ehdimme myös syömään pariin kertaan. Ilta päättyi leirijumikseen. Sen jälkeen oli nukkumaan menon aika. Se ei ollut ihan helppo nakki vieraassa paikassa vieraiden ihmisten keskellä. Tuli se uni kuitenkin jossain vaiheessa.